sunnuntai 4. marraskuuta 2012

MTWTFSS

On viikkoja ja on viikkoja. Tänään päättyvä viikko oli jälkimmäistä laadultaan. Koulunkäyntiä varten tarvitsisin rinnakkaistodellisuuden, kun työharjoittelu ja teoriaopinnot keskenään tyystin eri aiheista kulkevat pari viikkoa päällekkäin lukujärjestyksessä. Alkuviikosta makuuhuoneen katonrajasta alkoi seinää pitkin valua vettä, vakuutusyhtiön tarkastaja tiesi kertoa sen tarkoittavan kattoremonttia. Pari yötä pää jumissa olohuoneen sohvalla evakossa teki tietä sitkeänlaiselle flunssalle, jonka ansiosta lääkevarastoni saa kohta sivuapteekin oikeudet. Viikonlopun kruunasi Halloween-teemaan sopiva luentosarja naistentaudeista, jolla olisi ollut välitön vaikutus ruokahaluuni, mikäli sitä olisi ollut flunssan jäljiltä yhtään tallella.

Yhden naisen ensiapuryhmä Pohjois-Savosta tiivistetään puhekielessä neljään kirjaimeen, jotka peräkkäin aseteltuina muodostavat sanan äiti. Minulla on maailman parhain sellainen. Ensiapulaukun sisältö pelasti tälläkin kertaa ihmishenkiä, nälkäisiä ihmishenkiä.



Niille, joille alimmainen ei aukea; se on mustikkakukkoa, herkkua! Pohjoissavolaisen ruokakulttuurin mukaan kaiken ruuan voi tosiaan kääräistä ruiskuoreen ja lisätä perään sanan "kukko".

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti